Istun itseni varjossa,
kysyn: kuka peittää kuun?
Näen vain valoa, joka näyttää pimeydeltä;
yö sekoittaa aistini kuin rakastajan hengitys.
Nousen, kävelen kohti sinua, en saavuta;
yritämme tanssia siten,
ettemme olisi toistemme varjossa.
Huuhkaja nauraa, hiljainen huilu,
ihmisyys on koomista.
Vaikka olet sylissäni,
kutsun sinua yhä.