Olen totta
ihmisistä riippumatta.
Tämä on vapautta.
Yksinäisyys on epäily,
onko se totta.
Juoksen kohti ja päin kulmia,
en pääse mihinkään,
ei elämässä ole karttapinniä.
Käännyn sängynkulmalta etelään,
eksyn tikkausten verkostoihin,
säännöllisen ruutukaavan käsittämättömyyteen;
voisin olla missä vain.
En ole. Likistelen tyynyäsi,
kun siinä vielä on tuoksusi.